maanantai 11. lokakuuta 2010

Myöhäinen syntymäpäivälahjani

Asun niin harmillisen kaukana vanhoista ystävistäni, että tapaamme harvemmin, paljon harvemmin, kuin entisaikaan, kun elin vielä mantereella.
Mutta mitäpä tuo haittaa, sillä todellinen ystävyys ei katoa välimatkoista mihinkään!
Ystävättäreni, tuo rakkahin outolintu, tuli viikonlopuksi metsästämään sieniä tänne meille ja viettämään minun syyskuun alun ja hänen lokakuun alun synttäreitä.
Miten ihanasti ystävä voikaan yllättää, tuoda lahjana JUSTIINSA sellaista, mitä halusin, vaikken kyllä tiennyt sellaista olevan olemassakaan.

Minusta on hauskaa tehdä itse saippuaa, ensinnäkin se tuntuu jännittävältä ja kemistiseltä, vähän sellaisen hullun tiedemiehen ja leipurin sekoitukselta, toiseksi pidän siitä, että tiedän tasan tarkalleen mitä ainesosia saippuani sisältää, siinä todellakin on vain luonnonmukaisia raaka-aineita.
On kiinnostavaa kokeilla erilaisia sekoituksia ja tuoksuja, siten voin seurata mielitekojani.
Saippuoiden paketointikin on kivaa ja lahjoa sukua ja tuttuja omatekoisilla paketeilla.

Omenantuoksua ja vihreää väriä ja luffa:
näistä saadaan aikaan omenasaippuoita, joilla on pesusienisydän.

Mutta nuo leimasimet! Kertakaikkiaan verraton idea! Sormeni syyhyävät päästä kokeilemaan.

Hii, että mulle tulee lystiä!

4 kommenttia:

  1. he. voitaiskos sitä puuhaa joskus kokeilla oikein porukalla - vaikka siellä teidän kellarissa? kyselee maakrapu veko

    VastaaPoista
  2. miksikä ei, siihen voisi tosin ehkä hankkia puol'valmista saippuamassaa, olis ehkä hiukkasen turvallisempaa!
    seuraava akkainiltama olkoon saippuailta saaristossa!

    VastaaPoista
  3. Onnea uudesta blogista!!
    Espanjan pääty jää odottelemaan tuote esimerkkejä ;)

    VastaaPoista